Meripohjola on avoin kasvualusta, joka mahdollistaa ihmisten ja yritysten menestyksen. Se on mielenmaisema Oulun ja Kokkolan maisemissa, rajaton ja ajaton. Mikä muualla on mahdotonta, on Meripohjolassa mahdollista. Sen mahdollistaa suuri luottamus ja alhaalta ylös lähtevä kehittämisen kulttuuri. Menestyksen mahdollistajat rakentavat mahdollistavaa johtamisen kultuuria. Tule mukaan!



perjantai 17. toukokuuta 2013

Meripohjolan tulevaisuuden suunnat



Verkostot ja Meripohjolan tulevaisuuden suunnat
Kalajoella 6.-7.6.2013

Meripohjola Verstaan päätöspäivät Kalajoella
Hotelli Rantakalla, Maristokabinetti

Torstaina 6.6. kello 10.00 - 17.00
Klo 10.00 Aamukahvit
Verkostot ja verkostojen johtaminen - Karl-Erik Michelsen
Klo 12.15 Lounas
Henkilökohtaisten verkostojen rakentaminen - Karl Erik Michelsen
Klo 17.00 Huomenna jatkuu!

Perjantai 7.6. kello 08.30 - 15.30
Klo 08.30 Aamukahvit
Verkostojen hyödyntäminen Meripohjolan alueella- Karl-Erik Michelsen ja Jaana Utti
Klo 12.00 Lounas
Meripohjolan tulevaisuuden suunnat - Karl-Erik Michelsen, Jaana Utti ja Erkki Alasaarela
Klo 15.30 Hyvää kotimatkaa!



Rantakallaan on tehty alustava varaus majoituksesta. Meripohjola-tunnuksella voit varata majoituksen seuraavasti:

Merinäköalahuone Rantakallan päärakennuksesta
1 hengelle 90 euroa/vrk
2 hengelle 120 euroa/vrk

Saunallinen merinäköalahuone Rantakallan Timantista
1 hengelle 100 euroa/vrk
2 hengelle 140 euroa/vrk

Hotellihuone rivitalosta (tien toisella puolella)
1 hengelle 75 euroa/vrk
2 hengelle 100 euroa/vrk

Kaikkiin hintoihin sisältyy aamiainen sekä iltasauna- ja uinti.
 

perjantai 8. helmikuuta 2013

Somea Kannuksessa


 
Sosiaaalisen median maailma
Kannuksessa 14.-15. maaliskuuta - ohjelma
 
Kaupunginjohtaja Terttu Korte on kutsunut meidät Kannukseen. Sinne menemme.
 
Torstaina 14.3. kello 10.00
Sosiaalinen media Meripohjolan maineen ja vetovoiman rakentajana.
Näkökulma viestinnässä ja Meripohjolan markkinoinnissa.
 
Perjantaina 15.3. kello 08.30
Sosiaalinen media johtajan työvälineenä.
Näkökulmana somestrategiat ja työnantajamaine.
Käytännön työvälineitä.
 

Oululainen sosiaalisen median ammattilainen Jukka Weissenfelt tuntee tietysti Meripohjolan ja brändin rakentamista sähköisesssä maailmassa.
 
 
 
Tom Laine tietää oikeastaan kaiken sosiaalisen median työkaluista ja sosiaalisen median periaatteista. Tomin ajatuksia luettavaksesi vaikka ennakkoon.


Tule mukaan Kannukseen. Jos haluat kysymyksiä tai ajatuksia ennakkoon puhujille, laita ne Villelle.

Lähde muuten opintomatkalle itään. Se saattaa kannattaa. Matkailun mukana. Koska sittenkin voi olla, että kaikki valo tulee idästä.
 

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Unelma mahdollistavasta hallinnosta

Soile Kuitunen on Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja ja rakentaa tehtävässään
Suomen ensimmäistä digitaalista kaupunkia. Hän on mukana valtioneuvoston
Tulevaisuusselontekotyössä. Ylivieskaan Kuitunen tulee päiväksi pohtimaan
merkityksiä Meripohjolan mahdollistavassa johtamisessa.

Tulevaisuusselonteko teemaryhmän puheenjohtajan pohdintaa


Onko Suomessa hyvinvointivaltiota 2030? Näin perimmäisiin kysymyksiin hallinto mahdollistajaksi –teemassa voimme päätyä. Elämmekö tuolloin yhteiskunnassa, joka huolehtii heikompiosaisista, vai sälyttyykö valta erilaisille yhteisöille ja vertaisryhmille?

Hallinto mahdollistajaksi –teemaryhmässä ei tule astua politiikan varpaille. Jätetään poliittiset arvovalinnat kansanedustajillemme ja niille päättäjille, jotka kunnissa määrittävät, minkälaiselta suomalainen hyvinvointivaltio tulevaisuudessa näyttää.

Silti meidän on tärkeää pohtia, haluammeko että suomalainen hallinto vuonna 2030 on mahdollistaja – ihmisten ja yhteisöjen omin voimin tekemiselle, kansalaisten elämänvoimalle, heikompiosaisten hyvinvoinnille.

Presidentti Sauli Niinistön aloite pienien tekojen puolesta herätti arvaamattoman ryöpyn. Totta kuitenkin on, että hyvinvointia ja elämänvoimaa rakennetaan – tai nakerretaan – arkisin pienin teoin.

Joka päivä. Ehkä Suomessa ja suomalaisessa hallinnossa ollaan vielä aika epävarmoja, miten tähän kansalaisista kimpoavaan aloitteellisuuteen tulisi suhtautua ja miten tätä energiaa tulisi hyödyntää.

Olemme kiinnostavassa tienhaarassa joka avautuu kun suomalaista hallintoa ja yhteiskuntaa haastetaan monelta eri suunnalta. Yksittäisten kansalaisten ja yhteisöjen tapa reagoida kokemiinsa epäkohtiin ja hakea ratkaisuja tapahtuu ennennäkemättömän nopeasti. Verkossa voi verkottua, mutta myös saada käyntiin ja toteuttaa asioita.

Vallattomat yhteislaitumet – nopeasti organisoituvat liikkeet ja liikehdinnät – voivatkin olla hallinnolta ja politiikalta piiloon jääviä todellisia valtakeskittymiä jotka saavat paljon aikaan. Tämä uudenlainen tekemisen kulttuuri merkitsee joillekin myös merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.

Jotakin merkittävää varmasti tapahtuu edellä mainituilla politiikan, hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan ja –liikehdinnän sekä markkinan akseleilla. Ehkäpä Suomi olisikin tässä uudisraivaaja. Voisiko Suomi vuonna 2030 olla maa, joka on kyennyt löytämään toimivan ja vaikuttavan mallin edellä mainittujen välille, yhdistäen hallinnon, politiikan, kansalaisyhteiskunnan ja yhteislaitumien sekä yritysten voimavaroja ja tukien kansalaisten elämänvoimaa?

Onko suomalaisessa hallinnossa sitten asioita joista on pidettävä kiinni? Mitä ovat hallinnon sydänarvot ja vaalittavat asiat? Työelämän hyvinvointia tutkinut Kiti Mueller joka itsekin osallistuu tulevaisuusselonteon ennakointityöhön, on todennut että Suomessa tehdään eurooppalaisessa mittakaavassa ennennäkemätön määrä uudistuksia laatikkoja siirtelemällä. Tämä laatikkoleikki – organisaation osien yhdistämiset ja aukirepimiset – ei kuitenkaan näytä hyvinvointia tuottavan. Pikemminkin päinvastoin?

Voisiko suomalainen hallinto vuonna 2030 olla sydänarvoilleen uskollinen ja vaalia tasapuolisuutta, tasavertaisuutta, ihmisten hyvää ja kunnioittavaa kohtelua esimerkillisesti ja edelläkävijäkäytännöin?
Verkkomaailmaan tuli jo viitattua. Kirsti Lonka toteaa etteivät ICT ja digitaalisuus enää ole välineitä, vaan osa ihmisten kognitiivista arkkitehtuuria. Tulkitsen asiaa niin että ICT ja digi ovat osa tapaamme elää, tehdä töitä, ehkä ajatella? Meillä voisi Suomessa olla ihmislähtöisesti rakennettu digitaalinen hallinto, hallinto joka elää elämän ja digitaalisen maailman sykkeessä. Ihmistä ja ihmisarvoa kunnioittaen.

Lisää tulevaisuusselonteosta