Kutsu Cambridgeen
7.11.2012 - Menestysaineksia Cambridgesta
 |
| Charles Cotton pitämässä esitystään |
Charles Cotton vastaili auliisti kaikkiin kysymyksiimme.
”Ei kannata lähteä siitä, että jokainen rakentaa oman Piilaaksonsa tai Cambridgensa. Ajatelkaa, että olette tekemässä kakkua. Katsokaa huolellisesti, millaisia aineksia teillä on. Mitä juuri näitä aineksista sekoittamalla voi saada aikaan?”
Kaikki lähtee kuitenkin ihmisistä. Tarvitaan ihmisiä, jotka saavat muut inspiroitumaan. Negatiivisella asenteella ei koskaan rakenneta menestyvää yritysryhmittymää. Charles Cotton listasi kaksi oleellista asiaa Cambridgen kaltaisen menestystarinan syntyyn. Yksi niistä on luottamus. Toinen on sellainen asenne, jossa autetaan myös kaveria. Yrittäminen on vaikea taiteen laji. Cambridgen 5000:sta perustetusta yrityksestä 1500 on hengissä. Epäonnistuminen kuuluu siis pelin henkeen, mutta siihen suhtaudutaan voimavarana. Ei enää suuren häpeän aiheena, kuten aiemmin. Yrittäjät saavat uusia mahdollisuuksia ja virheistä otetaan opiksi. Muutenkin yrittäminen on tehty riskittömämmäksi. Toimipisteen voi vuokrata Cambridgestä vaikka päiväksi tai kuukaudeksi sitoutumatta pidempään aikaan. Bisnesenkeleitä ja mentoreita löytyy. Vallalla on sellainen henki, että autetaan auliisti toisia miettimättä heti, mitä siitä saa vastineeksi. Ja muistetaan, että menestymisen rakentamiseen tarvitaan aikaa.
Charles Cottonia tänään kuulleille jäi pintaan kysymys, voiko Cambridgen kaltaista auttamisen asennetta ja luottamuksen kulttuuria kehittää. Ja jos voi, miten? Dialogit ja luovuus neniemme välissä jatkavat keskustelua aiheesta.
Osallistujien näkökulmia
 |
| Lauri Laajala, Tiina Harjunpää, Jouko Inkeröinen, Markku Koski ja Toni Uunila valmistautumassa Charlesin esitykseen |
Cambridge ilmiö = Cambridge klusterit = Hich-Tech klusteri, joka on kehittynyt alueelle 1960 luvulta tähän päivään. High-Tech klusteri = (IT, biotekniikka, hyvinvointi, vihreä energia)
Yliopisto Cambridgessa on 800 vuotta vanha ja vielä 50 vuotta sitten yliopiston suhtautuminen teollisuuteen ja kauppaan oli erittäin etäinen ja negatiivinen. Suhde on muuttunut vuosikymmenten myötä, joka on mahdollistanut Cambridge -ilmiön syntymisen. 50 vuoden aikana on perustettu yhteensä 5000 yritystä, joista 1500 on tänään toiminnassa. Yritykset työllistävät 50 000 työpaikkaa joista pääosa on noin 10 henkilöä työllistäviä pien- ja pk-yrityksiä. Työllisyystilanne on muuttunut aikaisemmasta, kun aikaisemmin kaupunki nojautui vahvasti yliopiston työllistävään vaikutukseen. Nykyään aktiivinen yrittäjyys työllistää suurimman osan kaupungin työssäkäyvistä. Tänään yliopistot ovat lähellä yrittäjyyttä ja edistävät sitä monin tavoin, mm. yrittäjyyden näkyminen koulutusohjelmissa, sekä erilaisia yrittäjyyttä edistävien kilpailujen järjestäminen opiskelijoille.
Tärkeimpänä muutoksen mahdollistajana ovat ihmiset ja ASENNE. Cambridgessä klusterieiden lähtökohta, innostus ja tahto on aina ollut Bottom-Up periaatteella toimiva: Ihmiset (yrittäjät) ovat nähneet verkostomaisen toimintamallin hyväksi tavaksi toimia, ovat nähneet klusterit tärkeiksi ja ovat halunneet olla mukana toiminnassa. Kun klusterit ovat kasvaneet, on se kasvattanut myös erilaisten palvelujen tarjoajien verkon ympärilleen. Tällä hetkellä Cambridgessä toimii 32 erilaista teknologiakeskittymää/yrityskeskusta.
Omia pohdintoja ja poimintoja esityksestä: mikä tekee klustereista menestyksekkään?
- ASENNE (luodaan mahdollisuuksia, ei rajoituksia)
- IHMISET ja IHMISTEN VÄLINEN LUOTTAMUS (tarvitaan ihmisiä jotka pistävät itsensä likoon, eivätkä uskalla epäonnistua. Ihmisten välinen luottamus on merkittävässä asemassa)
- VERKOSTOITUMINEN JA IHMISTEN TAPAAMINEN (Pubi-/Kahvilakulttuuri, erilaisten ympäristöjen luominen yrittäjyyden ja verkostoitumisen edistämiseksi (esim.HUBit)
- ASIOIDEN MAHDOLLISTAMINEN (luodaan ympäristö, joka mahdollistaa klustereiden luonnollisen muodostumisen, edesautetaan innovaatioiden ja yhteistyön syntymistä)
Tiina Harjunpää 7.11.2012
8.11.2012 - Kaaoksen reunalle innovoimaan
 |
| Anja Kulovesi-Leino ja Danah Zohar |
Tämän päivän kaaosmaisessa maailmassa ihmiset kaipaavat syvempää merkitystä sille, miksi he tekevät sitä, mitä tekevät. Kaaoksen reunalla ihmiset eivät motivoidu rahasta, vaan merkityksen löytämisestä. Miksi teen sitä, mitä teen? Mitä suurempaa päämäärää työni palvelee? Tämän ajan johtajuus kaipaa järki- ja tunneälyn rinnalle henkistä älykkyyttä. Sitä, joka kyseenalaistaa, etsii merkityksiä ja on kotonaan kaaoksen reunalla. Kasvaminen tällaiseen johtajuuteen alkaa tutustumisesta itseensä, omiin arvoihinsa ja motivaation lähteisiinsä.
Kun Danah Zohar, fyysikko, filosofi ja yksi aikamme inspiroivimmista leadership-asiantuntijoista, jakoi 12 henkisen älykkyyden näkökulmaa muutokseen, hän ravisteli Meripohjola Verstaan opintomatkalaisia luottamaan kysymysten voimaan ja astumaan rohkeasti sinne reunalle, missä luovuus synnyttää uusia vaihtoehtoja. - Ottakaa vähän rennommin, hän yllytti. Käyttäkää riskejä positiivisella tavalla ja miettikää, kuinka erilailla asioita voisi tarkastella. Antakaa hypyn tuntemattomaan yllättää itsenne. Miettikää, onko olemassa muita tapoja. Poimikaa niitä täysin eri ympäristöstä. Esittäkää periaatteellisia miksi -kysymyksiä. Pyytäkää henkilökuntaa tulemaan seuraavaan palaveriin kymmenen kysymyksen kanssa sen sijaan, että he toisivat kymmenen valmista vastausta. Kysymykset leikittelevät rajojen kanssa.
Hyvän johtajan ei tarvitse tietää vastauksia. Hän voi sanoa: En tiedä, mutta ottakaamme selvää. Itsensä kanssa sinut oleva johtaja osoittaa paitsi avoimuutta, myös oman haavoittuvuutensa. Hän ennemminkin palkitsee luovista virheistä kuin rankaisee niistä. Ongelmat ovat parhaita luovuuden virittäjiä. Ihmisiä voi viedä mukavuusrajojen ulkopuolelle ja valtaosa heistä löytää luovia ratkaisuja ongelmista selviämiseen. Toimi itse esimerkkinä. Henkisesti älykäs johtaja on palveleva johtaja. Kysy itseltäsi, toiminko näin. Toimivatko ihmiset organisaatiossani näin? Dialogi on se, minkä avulla löydämme myös sellaisia arvoja, jotka voimme yhteisesti jakaa. Erilaiset näkemyksemme ovat mahdollisuus enemmän kuin ongelma.
Zohar antoi Meripohjolaan paljon ituja. Vanhasta on päästettävä irti ja uudet ideat on pystyttävä viemään käytäntöön. Johtajan on nähtävä laajempi kokonaisuus. Kysymys on yhdessä tekemisestä ja keinojen etsimisestä. Kuntaakin pitää ajatella kokonaisuutena. Sitä millainen tulevaisuus tulee olemaan, emme tiedä, muttei ole mitään estettä miksei Meripohjola voisi olla uudenlaisen merkityksellisen yhdessä tekemisen ja rajojen haastamisen malli.
Johdattelijat
Danah Zohar - How to improve potential for creativity and visionary leadership?
Yritysjohtajat ja julkisen sektorin esimiehet tarvitsevat kvanttiloikan ajattelussaan. Vastassa on suurimmat tekniset uudistukset sitten teollisen vallankumouksen sekä valtava tarve luovalle organisaatioiden ja johtamisen rakenteiden uudistamiselle. On vaikea edes selkeästi tajuta niitä ulkoisia voimia, jotka haastavat niin yritys- kuin julkisen puolen johdon rakentamaan alkutekijöistään radikaalisti uudenlaista johtamisen kulttuuria. - Danah Zohar
The Financia Times kuvasi fyysikko, filosofi ja kirjailija Danah Zoharia yhtenä maailman parhaista johtamisen asiantuntijoista. Hän on suorittanut loppututkinnot MIT:sta ja Harvardista. Häneltä on ilmestynyt yhdeksän kirjaa, näiden joukossa Re-wiring the Corporate Brain ja Spiritual Capital. Parhaillaan hän kirjoittaa kirjaa Quantum Intelligence, joka kokoaa hänen elämäntyönsä parhaat palat.
Danah on opettanut parhaissa business-kouluissa Englannissa, Australiassa ja Itä-Euroopassa. Hän oli useita vuosia mukana Shellin Muutoksen haasteet ja Oxfordin yliopiston Strategisen johtamisen ohjelmissa. Hän on esiintynyt lukemattomissa seminaareissa ja ollut mukana erilaisten organisaatioiden oppimisprosesseissa ympäri maailmaa.
Zohar on myös perustanut The Oxford Academy of Total
Intelligence keskuksen, jonka missio on kestävän tulevaisuuden
tekeminen yhteiskunnalle paremman johtamisen, merkityksen ja motivaation
löytämisen kautta.
Charles Cotton - 50 Years of Innovation and Enterprise
Charles Cotton on Cambridge Phenomenon Ltd -yrityksen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hän on kirjoittanut toukokuussa julkaistun kirjan Cambridge ilmiöstä: The Cambridge Phenomenon - 50 Years of Innovation and Enterprise.
http://www.cambridgephenomenon.com/
Anja Kulovesi-Leino on työkulttuurin kehittämisen asiantuntija ja tietokirjailija. Häneltä on ilmestynyt mm. Markkinointia rakkaudella, Unelma älykkäästä työyhteisöstä ja Miten työskentelen fiksummin - en kovemmin. Eväitä esimiehille. Seuraava kirja Työtä rakkaudella. Ikkunoita työn tulevaisuuteen ilmestyy syksyllä. Anja on myös Kiireenkesytys® konseptin äiti.
Karl-Erik Michelsen - Uusi työ ja työkulttuurin kehittäminenMeripohjola Verstaan rehtori Karl-Erik Michelsen on kokenut johtamisen ja johtamisjärjestelmien kehittäjä. Hän on Tamora Oy:n omistaja, hallituksen jäsen ja keskeinen asiantuntija. Karl-Erik Michelsen toimii strategisen johtamisen professorina Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kauppatieteiden tiedekunnassa. Hän on erityisen perehtynyt pk-yritysten strategisen johtamisen ja sen yhteyden seutujen menestykseen kehittämisfilosofiaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti