Ensiaskeleitamme!

Ensiaskeleita kasvualustalla

Ohjelmassa rakennetaan Meripohjolaan uutta johtamiskulttuuria. Johtamiskulttuuri tarvitsee uusia välineitä ja uusia toimintatapoja. Kaikki osallistujat ovat johtamistehtävissä - heidän tutkintonsakin syntyy omaa työtä tehden. Tässä on ensiaskeleita niistä töistä, joissa johtamisosaaminen osoitetaan.

Uuden ajan headhunttauskonsepti Meripohjolaan ja Meripohjolassa



Kaisa-Leena Ahlroth toimii kehityspäällikkönä
Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymässä.

Tarvitaan tapa löytää hyviä, oikeita ja sopivia tyyppejä taitaviksi julkisiksi johtajiksi ja avainhenkilöiksi Meripohjolan alueelle. Mielenkiintoisten työurien rakentaminen ja  houkuttelevuuen lisääminen on keskeistä.
Meripohjolassakin eläköitymisen myötä tarvitaan ammattilaisia eikä suurhankkeet tilannetta ainakaan rauhoita. Tänne tuleminen edellyttää usein perheessä kahdelle työtä - yhteisten systemaattisten rekrytointiprosessien aika on käsillä. Kun perheitä rekrytoidaan, on otettava huomioon myös lapset ja heidän palvelunsa - työnantajamaineen rakentaminen on myös Meripohjolan maineen rakentamista.

www.kpedu.fi
kaisa-leena.ahlroth@kpedu.fi











Asiakkuusajattelun edelläkävijät

Heino Heikkinen on Pohjois-Pohjanmaan
ELY-keskuksen asiakkuuspäällikkö

Yhteisen asiakkuusajattelun rakentaminen pohjoisissa ELY-keskuksissa ja asiakkuusstrategian vieminen arkeen. Aika lailla uutta ajattelua valtionhallinnossa. Asiakkuusajattelu esimerkiksi tienpidossa muuttaa näkökulmaa - heijastumat esimerkiksi verkostoissa voivat tuoda esille yllättäviä näkökulmia.
Ministeriö on omissa linjauksissaan lähtenyt vahvasti asiakkuusajattelun linjoille, me pohjoisessa luomme mallin, jolla tuossa ajattelussa olemme edelläkävijöitä.


www.ely-keskus.fi/.../ELYkeskukset/pohjoispohjanmaanely
heino.heikkinen@ely-keskus.fi










Valtakunnallisen YritysSuomi-brändin hyödyntämisen mallit Meripohjolassa

Yrityspalvelutiimin ja verkostojen jatkuvan johtamisen malli ja kehittäminen.

Seudulliset yrityspalvelut
On nimi yritysneuvontaa ja –palveluja tarjoavien toimijoiden verkostolle, jossa yhteisellä sopimuksella sitoudutaan valtakunnallisesti määritellyt vähimmäiskriteerit täyttävien palvelujen tarjoamiseen. Seudullinen yrityspalvelu tarjoaa neuvontaa yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen sekä ohjausta erityisasiantuntijoiden palveluihin.

Yritysneuvonnan seudullisen yhteistyön kehittäminen ei ole kaikkien mukana olevien organisaatioiden oman työn näkökulmasta ensisijaista, koska kehittämisen kohteena olevat toiminnot edustavat vain osaa koko organisaation toiminnasta.

Verkostojohtamisen tavoite

Seudun yhteistyön toimivuuden ja kehityksen edistäminen. Aktiivinen yhteydenpito seudun eri toimijoihin, toimintaympäristön tuntemukseen perustuva asiantuntemus, jonka avulla saavutetaan toimijoiden luottamus. Tavoitteena on yrityspalveluiden kokoaminen ja yhteistyön kehittäminen palvelemaan asiakkaita ja yhteistyökumppaneita asiantuntemuksella ja kustannustehokkaasti.
www.kase.fi
www.yrityssuomi.fi
mikko.hanninen@kase.fi


Minerva Rannila varmistaa osaavan työvoiman saannin Meripohjolassa ja valtakunnallisesti

Minerva Rannila vastaa Kaustisten seutukunnan vetovoiman
kehittämisestä rekrytoinnin keinoin.

Hankkeessa luodaan valtionlaitoksesta erillinen toimija kohtaamaan erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuoliset tarpeet.

Panostan Meripohjola-alueen, erityisesti maaseutualueiden, sosiaali- ja terveysalan osaajien tehokkaaseen rekrytointiin sekä uusien toimintamallien kehittämiseen. Lähtökohtatilanne alueella oli vähintäänkin haastava, johtuen alueen vähäisistä koulutuspaikoista, resurssipulasta, alueen työnantajien imagosta työntekijämarkkinoilla sekä vaihtelevista ja toimimattomista toimintamalleista. Meripohjolan kehittämisprojekti pureutui näihin haasteisiin kehittämällä alueelle yhtenäisen rekrytointistrategian sekä Tutormallin, joka lisäsi työntekijöiden sitoutumista pitemmällä aikavälillä alueelle.
Projekti sisältää lyhyen ja pitkäntähtäimen toimenpiteitä osaavan työvoiman houkuttelemiseksi alueelle sekä Tutor-mallin vakiinnuttamiseksi organisaatioissa. Projekti rakensi sosiaali- ja terveysalan osaajista koostuvaa rekisteriä tulevien rekrytointien helpottamiseksi. Projekti lisäsi myös alueen toimijoiden välistä yhteistyötä.

 Projektin tehtävänä ovat seuraavat kokonaisuudet:

Rekrytointimarkkinointi; Messut, tapahtumat, erilaiset kontaktoinnit ja tempaukset mm. yliopistoilla, sosiaalisessa mediassa. Projektin aikana kehitettiin useita erilaisia markkinointikamppanjoita painottaen eri työntekijäkohderyhmiä.
Tutor-mallin yhtenäistäminen ja yhteistyön lisääminen alueen organisaatioiden välillä. Sisäistä kehittämistä: Tutor-mallin määrittely, hyvien käytäntöjen kartoitus, toiminnan jalkauttaminen alueen yksiköihin, toimintamallin jatkojalostus sekä levittäminen.
SOTE-osaajien rekisterin rakentaminen. Rekisteri koostuu alueemme työllistymismahdollisuuksista kiinnostuneista työntekijoista ja palvelee kaikkia alueen sosiaali- ja terveysalan toimijoita.

Projektin tavoitteena oli turvata alueellisten terveydenhuoltopalveluiden saatavuus osaavan työvoiman näkökulmasta. Hankkeen aikana tiivistettiin yhteistyötä alueen organisaatioiden kesken. Yhteistyöllä saavutettiin näkyvyyttä, tarjoamalla monipuolisia työtehtäviä perusterveydenhuollon tehtävistä erikoissairaanhoidon erityisosaamista vaativiin tehtäviin sekä nostettiin työnantajaimagoa mm. toimivalla Tutormalilla ja toimijoiden yhteistyön tuomilla konkrettisilla eduilla. Projektin merkittävimpänä tuloksena on Meripohjolan alueen sosiaali- ja terveysalan toimijoiden työnhakijamäärien kasvu merkittävästi.

www.kase.fi
minerva.rannila@kase.fi


Akkukemikaalien testauslaboratorio-ainutlaatuinen Suomessa.

Lasse Jansson on Centrian tutkimus-
ja kehitysjohtaja

Yrityslähtöinen yliopistot ja kehittäjäorganisaatiot verkottava hanke.
Keski-Pohjanmaalla on akkumateriaaleihin ja erityisesti akkukemikaaleihin liittyvää osaamista sekä tutkimuksessa että yritystoiminnassa. Erityisesti osaamista on litiumioniakkukemikaalien tuotantoteknologioiden kehittämisessä sekä materiaalien ominaisuuksien karakteroinnissa.
Alueella on myös teolliset valmiudet (litiumioni) akkukemikaalien valmistuksen aloitukseen nopeastikin. Kaustisille suunnitteilla olevan litiumkaivoksen toteutuminen pidentäisi arvoketjua. Alueen yritykset kaipaavat akkukemikaalien testausmahdollisuuksia oman tuotekehityksen tueksi. Janssonin hankkeessa rakennetaan Suomessa ainutlaatuinen testauslaboratorio mittavana eri toimijoiden yhteishankkeena.


www.centria.fi
lasse.jansson@centria.fi
AKKU-laboratorion esittely





Minna Kärkkäinen rakentaa Meripohjolaan
pienen byrokratian palvelusetelin – case Liminka



Minna Kärkkäinen johtaa Limingan kunnan
varhaiskasvatusta.

Vuoden 2011 alusta Limingan varhaiskasvatuspalvelut alueellistettiin ja varhaiskasvatuspalveluiden vastuulle siirrettiin myös koko kunnan esiopetus, jolloin palveluiden piirissä oli yli 900 lasta.  
Vuoden 2011 syksyllä varhaiskasvatuspalveluiden nykytilaa arvioitiin ulkopuolisen konsultin tukemana. Selvityksen osa-alueita olivat kustannuslaskenta- ja vertailu, käyttö- ja täyttöasteet, johtamisjärjestelmä ja organisaatio, perhepäivähoidon rakennemuutos ja kustannukset sekä toimenpide-ehdotukset. Luottamushenkilöt hyväksyivät selvityksen mukaiset toimenpide-ehdotukset. Kehittämisprojektini liittyy osittain näiden toimenpiteiden käyttöönottoon. Keväällä 2012 valtuusto linjasi, että kunnassa otetaan käyttöön palvelusetelit ja projektini liittyy erityisesti tähän.



 
www.liminka.fi
minna.karkkainen@liminka.fi
Kehitysprojekti - Palveluseteli, case Liminka



Timo Kiema rakentaa öljyvapaan Meripohjolan - aloittaen Ylivieskan seutukunnasta

Timo Kiema on Ylivieskan seutukunnan seutujohtaja

Kieman hankkeen jälkeen muutaman vuoden kuluttua:

Olemme kansainvälisillä ja kansallisilla kehityshankkeilla onnistuneet vähentämään julkisen hallinnon ja kotitalouksien kiinteistöjen öljyriippuvuutta huomattavasti. Myös yritykset ovat ennakkoluulottomasti ottaneet käyttöön uusiutuvaa energiaa ja panostaneet energiansäästöön. Mikä ihmeellisintä, että aurinkoenergiakin on varteenotettava energialähde. Sitä ei monikaan uskonut. Ihmiset ovat todella kiinnostuneita energian säästöstä ja uusiutuvasta energiasta. Meidän paikallinen energiatiimimme on löytänyt lukuisia kansainvälisiä verkostoja, jotka ovat auttaneet meitä tavoitteessamme vähentää merkittävästi öljyriippuvuutta.
Jopa ajatus siitä, että vanhoissa kiinteistöissä, pääoman kuoletusajat ovat pitkiä, ei ole säikäyttänyt ketään, vaan innostus löytää uusia ratkaisuja lämmitykseen, valaistukseen ja yritysten energian käyttöön on ollut aivan uskomatonta. Seutukunnassamme ja Meripohjolassa esimerkit ovat ruokkineet toisiaan ja lumipalloefekti on totta. Mikään ei pysäytä enää kehitystä, päästöttömästä ja öljyvapaasta alueesta, joka luo uusia työpaikkoja ja puhtaampaa ilmastoa Meripohjolaan.
Öljyriippuvuus on laskenut miltei nollaan, joissakin tapauksissa on energiayhtiöillä varavoimalan polttoaineena öljy, siis vain väliaikaiseen mahdolliseen käyttöön. Puuhakkeen merkitys on kasvanut aivan huikeasti ja puukaasutus on ollut meidän erikoisosaamistamme ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysyksikössä Ylivieskassa. Autotkin kulkevat biokaasulla ja bioetanolitehdas on aloittanut toiminnan Sievissä.

 Kaikki ovat innostuneita asiasta, tosin tuulivoiman käyttöä hieman pelättiin, mutta sillekin löytyi hyvät alueet.


www.ysk.fi
timo.kiema@ysk.fi

Ydinvoiman koulutus Pohjois-Suomen koulutus-organisaatiossa


Vesa Martinkauppi kehittää koulutusta Centriassa
Ylvieskassa.

Osaamista kehittävän ja suurhankkeita mahdollistavan verkostojohtamisen malli.
Parin vuoden kuluttua...
... koordinoimani koulutusorganisaatioiden verkosto on kyennyt yhteistyössä rakentamaan Pohjois-Suomeen ydinvoima-alan koulutuspaketit, jotka vastaavat Pyhäjoen ydinvoimalaan liittyviin osaamistarpeisiin. On ollut mahtavaa huomata, kuinka yksittäinen suurhanke voi herättää laajaa kiinnostusta yhteistyöhön sellaistenkin toimijoiden kesken, jotka useimmiten kilpailevat samoista asiakkaista – koulutettavista! On hienoa, että pohjoissuomalaiset kouluttajat Rovaniemeltä Kokkolaan ja Raahesta Kajaaniin ovat valmiit puhaltamaan yhteiseen, Pohjois-Suomen ja erityisesti Meripohjolan alueen liekkeihin sytyttävään hiileen.
Vuoden 2012 alusta virallisesti alkanut yhteistyömme synnyttää alueelle ydinvoima-teemaan liittyviä koulutuspaketteja, joissa hyödynnetään sitä valtavaa osaamista, joka alueella toimiviin korkeakouluihin, ammattiopistoihin ja täydennyskoulutusorganisaatioihin on vuosien varrella kertynyt. Omien organisaatioidemme henkilöt saavat yhteistyömme kautta riittävän ydinvoimalan rakentamiseen, käyttöön ja huoltoon liittyvän perusosaamisen. Osaamisen, jonka nämä henkilöt voivat siirtää eteenpäin omille koulutettavilleen. Sisällytämme tutkintoihimme yhteiset koulutusmoduulit, jotka lisäävät alueeltamme valmistuvien nuorten ja aikuisten mahdollisuuksia olla mukana Meripohjolan lähivuosien merkittävimmässä rakennusprojektissa – Pyhäjoen ydinvoimalassa. Ydinvoimalan rakentaminen on vasta alussa, mutta niin on Meripohjolankin. Uskon, että ydinvoimala tukee Meripohjolan rakentumista ja päinvastoin. Nämä molemmat kun rakentuvat samalla periaatteella – ihmisten tekemällä työllä.

www.centria.fi
vesa.martinkauppi@centria.fi

Pekka Rehumäki pohtii kehittämisen kulmia

Pekka Rehumäki on Kempeleen seurakunnan
kirkkoherra

Jokaisella kehityshankkeella on alkunsa: tässä on ongelma, tuossa olisi jotain kehitettävää. Näin kehityshanke alkaa.

Monilla kehityshankkeilla ei alun lisäksi muuta olekaan. Mutta joillakin on alun lisäksi myös loppunsa. Hankkeella on silloin aikataulu, se viedään päätökseen ja dokumentoidaan. Parhaassa tapauksessa kehityshanke arvioidaankin.

Jokaisella kehityshankkeella on siis alku, joillakin on alku ja loppu, mutta hyvin harvoilla on alun ja lopun lisäksi vielä keskikohta. Itse asiassa ainoastaan parhailla kehityshankkeilla on

keskikohtansa. Keskikohta on se hankkeen vaihe, jossa sattuu yllätyksiä ja syntyy oivalluksia. Silloin saa ideoita ja onnistumisen kokemuksia, tai huomaa etteivät ideat toimi ja asiat menevät pieleen. Aina on kuitenkin mahdollista oppia uutta.
 Alku, loppu ja keskikohta siinä välissä ovat välttämättömiä kertomukselle uuden oppimisesta.

www.kempeleenseurakunta.fi
pekka.rehumaki@evl.fi


Petri Jylhä rakentaa maaseudun elinvoiman ja innovaatioympäristön kehittämisen toimintamallin

Petri Jylhä on Kaustisen seutukunnan
kehittämisjohtaja

Kaustisen seudun elinvoiman ja innovaatioiden kehittämisen toimintamalli sovellettavaksi koko Meripohjolan maaseutualueilla.

Maaseutualueiden elinvoiman kehittämiselle etsitään malleja niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Kehittämistyö on käytännössä yhä enemmän alueiden itsensä varassa. Kehittämisresurssit ovat vähentyneet sekä tiukkenevan kuntatalouden että kehittämisvarojen leikkausten myötä. Maaseutualueille on löydettävä omanlaisensa uudistumisen, elinvoiman ja innovaatioiden edistämisen toimintamalli.
Kehitysprojektin tavoitteena on varmistaa sekä Kaustisen seudun että yleisemminkin maaseutumaisten alueiden elinvoiman, uudistumisen ja kehittymisen kyky nyt ja tulevaisuudessa. Tavoitteen haastavuus saattaa olla liiankin suuri, mutta se on otettava vastaan.
Kehitysprojektin avulla seutu rakentaa itse aktiivisesti tulevaisuuttaan. Tuloksia ei voi saada aikaan projektipäällikön tai muutaman virkamiehen voimin, vaan kehittämistyöhön tulee ottaa mukaan mahdollisimman paljon asukkaita, yrittäjiä ja osaajia eri aloilta ja alueilta.
Projektissa luodaan Kaustisen seudun kehitysvisio sekä valmistellaan ja toteutetaan kehittämistoimenpiteitä sen saavuttamiseen. Projekti uudistaa seudulle ennakoivan ja innovaatioita edistävän aluekehitysmallin sekä rakentaa ja hyödyntää verkostoja kehityksensä tueksi.
Projektin tuloksena Kaustisen seutu ottaa käyttöönsä työkalun, jolla se reagoi ja ennakoi tulevia elinkeinollisia, hallinnollisia ja rakenteellisia muutoksia sekä kykenee toteuttamaan niihin vastaavia toimenpiteitä. Samalla seutu käynnistää uudistumisen ja innovaatiotoiminnan huolehtiakseen maaseudun elinvoimasta tulevaisuudessa.


www.kase.fi
petri.jylha@kase.fi

Terttu Korte rakentaa kaupungin avoimen verkostojohtamisen toimintamallin

Terttu Korte on Kannuksen kaupunginjohtaja

Kannuksen kehittämisryhmän toiminnan avaaminen ulospäin päättäjille ja kumppaneille.
Olen ajatellut, että palvelujen kehittäminen verkostojen avulla alkaa minusta, verkoston tärkeimmästä osasta. Meistä jokainen on varmasti osallistunut jollekin aurinkoisen palvelun kurssille. Toistakymmentä vuotta sitten Olli Linjalan ja Jari Sarasvuon aurinkoisen palvelun kurssit vetivät salit täyteen väkeä. Kurssit ovat hauskoja ja antoivat kyllä ajattelemisen aihetta ja hyvää oloa, keveyttäkin ainakin lompakollesi. Mutta kuinka hyvä olo ja ajatus kehittymisestä siirtyy käytäntöön.

Pitäisikö vain hyväksyä ajatus, jonka eräs tunnettu poliitikko äskettäin lausui, eli jollei tällä naamalla enempää irtoa niin se on sitten siinä. Vai laittaisinko kehittämisprojektini Facebookin, niin että jos yksikin tykkää, niin tällä naamalla jatketaan.
Itse asiassa Facebook -idea ei taida sittenkään olla yhtään hassumpi. Vaikka itse asiassa olen aiheesta vielä vähän kuutamolla, niin intoa projektiin kuitenkin riittää. Se vain on välillä piilossa. Kollegat arvannevat varmaankin syyn, tässä on ollut muutamia pikkujuttuja, kuten kuntauudistus ja ne muut. No joka tapauksessa eikun Facebookiin ja jos ideani saa Kannuksen väkiluvun verran tykkäyksiä, niin LUPAAN ….jaa valitettavasti aika loppuu, joten en voi nyt kertoa tässä enempää…

www.kannus.fi
terttu.korte@kannus.fi

Arto Alpia rakentaa pienen kunnan aitoa monituottajamallia 

Jukka Puoskari on Kalajoen kaupunginjohtaja,
Arto Alpia Kaustisen kunnanjohtaja

Yhtenäinen, tehokas ja joustava palvelurakenne, jossa osan palveluita tuottaa muu kuin kunta.

Kaustisen kunnan toimintamenoista noin puolet koostuu ostopalveluista. Sosiaali-  ja terveyspalvelut järjestää yhteistoiminta-alue Jyta.  Vapaa-ajanpalvelut tuottaa pääasiassa 3. sektori.
Mutta onko tämä aitoa  monituottajuutta? Mielestäni ei. Kunnan toiminta on pääasiassa joko suoraa ostopalvelua tai sitten omaa toimintaa. Rahaa on säästetty ja tehokkuutta lisätty, koska esim. vapaa-ajanpalveluissa eivät kellokortti ja virka-aika ole  hyvä yhdistelmä ja järjestöt voivat hakea rahoitukseen täydennystä myös useista muista lähteistä, jotka kunnalle eivät ole mahdollisia.
Monituottajamallin pitää lähteä asiakaslähtöisyydestä ja luoda myös yrittäjyyttä. Kunnassa pitää aidosti pystyä vertailemaan oman toiminnan ja yksityisen palvelun  laatua, tehokkuutta ja muutoskykyä muuttuviin tarpeisiin. Kamppailemme nyt kuntauudistuksen parissa vielä Paras-hankkeen kohmeloa potien. Molemmat uudistukset lähtevät ja ainakin niitä perustellaan ikärakenteen muutoksen ja huoltosuhteen vinoutumisen tuomalla pakolla. Mutta onko maaseutukunnat jatkossa sitten pelkkiä vanhusväestön tyyssijoja? Lähdenkö itse esim. Espanjaan? Muuttaako moni jälkeläistensä lähettyville Etelä-Suomen kaupunkeihin? Jos maaseudusta tulee iso vanhustenkoti, niin mistä rekrytoidaan hoitohenkilökunta ja millä heidän palkkansa maksetaan. Jos ikäihmiset muuttavat pois, niin tuleeko kaupan ym. palvelutarjonnan vähetessä maaseudusta vain alue, jossa kaupungeista käydään työssä.
Kehittämisprojektilla selvitetään elämänkaariajatteluun perustuen, hyvään vanhuuteen painottuen, mahdollisuudet em. ongelmien ja haasteiden ratkaisuun palvelujen monituottajamallilla. Hanke toteutetaan yhteistyössä Jyta-alueen julkisten ja yksityisten toimijoiden, yliopistojen ja muiden oppilaitosten, seutukunnan ja 3. sektorin toimijoiden kanssa. Hanke lähtee asiakkaiden tarpeesta. Se tulee lisäämään yritystoimintaa ja teknologian käyttöä.
Hanke luo laajentuessaan ratkaisut hyvään elämään lapsuudesta vanhuuteen Meripohjolan alueella.

www.kaustinen.fi
arto.alpia@kaustinen.fi

Iiris Niemonen tekee totta Agendasta arkeen

Iiris Niemonen on Keski-Pohjanmaan
aikuisopiston kehityspäällikkö

Meripohjolan Agendan huomioiminen ja edistäminen omassa työssä ja sen vieminen eri verkostoihin. Johtamismallin kehittäminen useita menossa olevia kokeiluja mallintamalla. 
Meripohjola-agenda ja sen teemat ovat keskeinen osa arkeani. Meripohjolan arvot, tahtotila ja toimintatavat näkyvät joka päivä monin tavoin.
Työskentelen agendan ja sen kehittämisteemojen eteen. Olen ne istuttanut osaksi työtäni ja teen eri tavoin tavoitteista työtä niiden edistämiseksi sekä omassa työyhteisössäni että erilaisissa työverkostoissa.
Asemoin itseni myös Meripohjolaan, elän ja toimin siinä ja sen eteen, yhdessä muiden meripohjolaisten kanssa.
Meripohjola identiteetti on syntymässä minuun. Olen vielä kannuslainen, aikkarilainen, kuntayhtymän työntekijä, oman alueen kehittäjä mutta yhä enemmän meripohjolalainen.

www.kpakk.fi
iiris.niemonen@kpakk.fi



Meripohjolan yritysten tuotekehityksen tukeminen kansainvälisin verkostoin 



Katariina Röbbelen-Voigt toimii Itämeren alueen
tiede- ja tutkimusyhteistyöhankkeen Science Link-
projektin päällikkönä / koordinaattorina

Pienille ja keskisuurille yrityksille pääsy Itämeren alueen tutkimuslaitoksiin. Uudessa toimintamallissa on yritykset fokuksessa, tukiverkosto yliopistoilta.


Teemme Itämeren alueesta kilpailukykyisemmän. Suuret tutkimuslaitokset avautuvat pienille ja keskisuurille yrityksille. Annamme mahdollisuuden päästä parantamaan tuotteita ja materiaaleja. www.science-link.eu
http://www.kooperationsstelle-hh.de/
katariina.roebbelen@freenet.de













Markku Koski mahdollistaa Meripohjolan etanolitehtaan

Markku Koski on Sievin kunnanjohtaja

Mahdollistavan julkisen johtamisen rooli ja menettelytavat mittavassa verkostossa.

Bietanolitehdas.
Etanolitehtaan osalta ollaan selvitetty sen perustamisedellytyksiä Meripohjolan alueelle Sieviin. Tuotantomenetelmänä on Chempolis Oy:n teknologia jonka kehittämistä on vienyt eteenpäin Esa Rousu perheineen. Chempoliksella on Oulussa kaksi toimivaa koelaitosta joista toinen tuottaa sellua ja toinen etanolia. Tuotanto on suljetun kierron järjestelmä joka käyttää raaka-aineena viljan olkea, ruokohelpeä, metsätähdettä ja tienvarsikasvustoja. Kuukausi sitten valmistui raaka-aineselvitys joka todisti, että Meripohjolan alueelta löytyy tarvittava 350 000 tn raaka-ainetta josta saadaan 50 000 tn etanolia. Lisäksi sivutuotteet ligniini, etikkahappo, furfuraali ja hiilidioksidi ovat markkinatuotteita jotka ovat myytävissä maailmanmarkkinahinnalla. Toinen selvitys joka on valmistumassa vuoden loppuun mennessä selvittää prosessivesien jäähdytysjärjestelmää ja jätelämmön hyötykäyttöä tässäkin on tavoitteena hyödyntää jätelämpö. Hankkeessa on mukana laaja joukko asiantuntijoita jotka ovat vahvasti sitoutuneet siihen, että tämä uuden teknologian biolaitos saadaan toteutettua Meripohjolan alueelle. Investoinnin arvo on n. 100 milj. € ja tavoite on päästä laitoksen tarkempaan suunnitteluun lähiaikoina.


www.sievi.fi
markku.koski@sievi.fi


Leena Mikkola-Riekkinen miettii kuntajakomuutosta strategisella tasolla

Leena Mikkola-Riekkinen on Vihannin kunnanjohtaja

Leena Mikkola-Riekkinen on Vihannin kunnanjohtaja. Raahen kanssa hynttyiden yhteen liittäminen on tullut ajankohtaiseksi. Leena miettii, miten sen Meripohjola-hengessä voisi tehdä mahdollisimman kuntalaislähtöisesti. Suuruuden edut saavuttaen, mutta paikallisidentiteetit säilyttäen. Ja niin, että kaikki yhteinen osaaminen tulee kunnolla käyttöön. Yrityksissä odotetaan, että fuusioissa 1+1 on enemmän kuin 2. Miksei se voisi olla kunnissakin?

www.vihanti.fi
leena.mikkola-riekkinen@vihanti.fi




Lauri Laajala tekee yrityskehittämisen vaikuttavuuden mittauksesta mahdollista

Lauri Laajala on Raahen seudun
kehittämiskeskuksen johtaja

Yrityskehitysten tulosten näkyväksi tekeminen ja onnistuneiden käytäntöjen tunnistaminen.

www.raahe.fi
lauri.laajala@raahe.fi



















Jouko Inkeröinen rakentaa Meripohjola Ympäristöfoorumin

Oulun yliopiston tutkimuskoordinaattori
FM Jouko Inkeröinen

Pohjoiseen avautuva ympäristötutkimuksen verkosto ja sen toimintamalli. Oulun ympäristötietotalon rooli ja tapa toimia solmuna verkostossa.

http://www.oulu.fi/yliopisto/
jouko.inkeroinen@oulu.fi

















Saila Kukkonen johtaa hankesalkkua ja muuttaa maailmaa pienin askelin – case Kalajoki


Saila Kukkonen on Kalajoen kaupungin
hanke- ja yritysasiamies

Erilaisten ja eri aikaan etenevien hankkeiden salkun johtamisjärjestelmä yhteen suuntaan saamiseksi.
Avaan Kalajoen kaupungin hanke- ja kehitystoiminnan Meripohjolan verstaan tarjoamille mahdollisuuksille ulkoisesti kasvaa ja kehittyä osana alueen kehittämistoimintaa sekä muodostaa rajat ylittäviä kumppanuuksia, tiedon- ja hyvien  käytäntöjen vaihtoa. Kehittämisprojektissani keskitytään myös Kalajoen sisäisen hankeverkoston kehittämiseen, Kalajoen hankesalkun hallinnan parantamiseen, sen arvioinnin ja seurannan kehittämiseen, tulevien kehittämissuuntien parempaan hahmottamiseen, ja viemiseen oman kaupungin strategiatyöhön ja sitä kautta myös Meripohjolan ja maakunnan ohjelmatyöhön.
Minun projektini muuttaa maailmaa pienin askelin kun levitän tietoa projektitoiminnan mahdollisuuksista, tuloksista ja hyvistä käytännöistä sekä onnistumisista omassa verkostossani. uskoa siihen että jokaisella verkoston jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa positiivisen tulevaisuuden syntymiseen omalla työpanoksellaan, omilla ideoillaan ja kehittämistoimillaan. tavoitteenani on parantaa verkostoni tietoisuutta, ymmärrystä ja asennetta projektitoimintaa kohtaan ja antaa mahdollisuuksia verkoston ihmisten kehittämisideoiden esilletuomiseen,  luovuuden kukkimiseen ja uusien toimintatapojen ja mallien ja innovaatioiden  aikaansaamiseen kuntaorganisaation uudistamiseksi.


www.kalajoki.fi
saila.kukkkonen@kalajoki.fi

Minna Kauppinen mittaa kehittämisprojektien vaikuttavuutta



Minna Kauppinen on Lestijärven kunnan ja Kaustisen
seutukunnan talouspäällikkö

Kehittämisprojektien tavoitteellisuus ja tuloksellisuus korostuvat entisestään yhä vähenevien rahoitusresurssien takia. Projektien tuloksia mitataan yleensä uusien työpaikkojen tai uusien yritysten määrällä, mutta kertovatko nuo luvut totuuden projektien vaikutuksista? Ovatko kehittämisprojektin tulokset ja vaikuttavuus mitattavissa jo loppuraporttia laadittaessa? Mitkä ovat sopivat mittarit tulosten tai vaikuttavuuden mittaamiseen? Voiko projektien vaikuttavuutta ylipäänsä mitata?
Kehittämisprojektissani pohdin vaikuttavuutta ja sen mittaamista erityisesti EU-projektien näkökulmasta.

www.kase.fi
minna.kauppinen@kase.fi








Maire Mäki maastouttaa ministeriön linjauksia ELY-keskuksessa

FM Maire Mäki on valittu Pohjois-Pohjanmaan
TE-toimiston johtajaksi.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus käynnisti työ- ja elinkeinoministeriön linjausten mukaisesti vuonna 2011 alueellisen työ- ja elinkeinopalvelujen uudistusprosessin.  Meripohjola- prosessi kytkettiin vuonna 2012 tähän kokonaisuuteen. Tavoitteena oli tukea alueellisten TE- palvelujen tuottamisen uudistumista ja palvelukonseptin kehittämistä sekä toimeenpanoa. Niukkuus huomioiden.

Kokonaisuudistuksen myötä TE-hallinnon asiakaslähtöisyys on lisääntynyt ja työnvälitys on tehostunut. Yrityslähtöinen toimintatapa on vahvistunut alueen TE- toimistossa. Palveluja tarjotaan monikanavaisesti yritys- ja työnhakija-asiakkaiden tarpeisiin.  Toimipisteverkosto tarjoaa alueen asiakkaille asiakastarpeisiin pohjautuvat, yhdenvertaiset palvelujen saantimahdollisuudet. Meripohjola- hanke on mahdollistanut ELY-keskuksen ja TE-toimiston sekä niiden strategisten kumppaneiden verkostoitumiseen. Verkostoituminen tukee palvelujen tehokasta ja asiakaslähtöistä tuottamista.

”Isona kuvana” uudistuksessa on se, että alueen työnantajat saavat osaavaa työvoimaa, työttömyys on laskenut ja työllisyysaste noussut. Nuorisotyöttömyyttä on nujerrettu ja syrjäytymistä vähennetty osallisuuden kasvamisen kautta.

www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/pohjoispohjanmaanely/
maire.maki@ely-keskus.fi


Kari Karjalainen kirjoittaa Suunnan kääntäjän käsikirjan



Kari Karjalainen on Raahen kaupunginjohtaja

Raahen kaupungin suunnan kääntymisen taantumasta kasvuun mallinnus ja julkisen johtamisen periaatteiden ja käytäntöjen kirjaamisen tiiviiksi käsikirjaksi.

www.raahe.fi
kari.karjalainen@raahe.fi
















Miikka Paalijärvi

Miikka Paalijärvi toimii geologina
Geologian tutkimuslaitoksessa

www.gtk.fi
miikka.paalijarvi@gtk.fi




















Heikki Aalto etsii perämeren alueen parhaat käytännöt


Heikki Aalto on Botnian Arc -
Perämerenkaari ry:n toimitusjohtaja

Verkoston rakentaminen ja verkostojohtamismallin kehittäminen parhaiden käytäntöjen löytämiseksi, tuotteistamiseksi ja kehittämiseksi.

http://www.bothnianarc.net/etusivu
heikki.aalto@ouka.fi

















Toni Uunila ottaa rohkeasti käyttöön LEAN-prosessit kehittäjä-organisaatioissa

Toni Uunila on Keski-Pohjanmaan
koulutusyhtymässä yrityskehittäjänä

Prosessiteollisuudesta tuttujen tuottavuus-mallien siirtäminen julkiseen kehittämiseen. Malli ja sen testaus omassa organisaatiossa.

www.kpakk.fi
toni.uunila@kpakk.fi


















Jussi Rämet rakentaan avoimen tehtäväkohtaisen verkoston johtamismallin

Jussi Rämet on Pohjois-Pohjanmaan liiton
suunnitelujohtaja

Bothnian Corridor – ja Meripohjola –kokemusten mallinnus ja kirjaaminen toimintamalliksi.

www.pohjois-pohjanmaa.fi
jussi.ramet@pohjois-pohjanmaa.fi


















Mari-Liisa Kiiskilä tekee Tohokvantin

Toholampi ja Kannus yhdessä innovoivat tulevaisuutta alueen elinkeinorakenteen huomioiden. Elintarvikkeita, puurakentamisen osaamista ja maataloutta ideoidaan Keski-Pohjanmaan liiton rahoittamassa kehittämishankkeessa. Kysy minulta lisää, kerron.

www.toholampi.fi
mari-liisa.kiiskila@toholampi.fi









Eeva-Liisa Repo rakentaa Metsäpohjolan Meripohjolaan

Eeva-Liisa Repo on kehittämispäällikkö
Metsäkeskuksella

Alueellisen metsäohjelman toteuttamiseksi on rakennettu toimija- ja rahoittajaverkosto - Metsäpohjola, joka ryhdikkäästi, määrätietoisesti  ja uutta luoden vie metsiin perustuvaa elinkeinotoimintaa eteenpäin.

Metsäpohjolan ytimenä toimii alueellinen metsäneuvosto taustavaikuttajineen.  Teemoina ovat olleet kotipesät kuntoon, ennakkoluuloton yhteistyö ja  iloiset  onnistumiset. Metsäohjelman ajatukset on tarjoiltu työstettäviksi seuduille ja yrityksille. Tulokset ja vaikutukset näkyvät parannuksina  alueen asukkaiden hyvinvoinnissa,  yritysten tuloksissa ja metsien tilassa.
Metsäohjelman viestit on pureskeltu metsien ja niiden tuotteiden parissa työskentelevien yhteisöjen sisällä. Pureskelun tuloksena on kirjattu lupaukset, miten ohjelmaa toteutetaan omassa toiminnassa - kotipesässä.
Omia voimia suurempien kysymysten ympärille on keräännytty hakemaan voimaa yhteistyöstä. Tutkimus, kokemus, koulutus ja tulosten hiertäminen on koottu kehittämishankkeiksi.  Uuden luomiseksi haasteita on heitetty toimijoille, jotka perinteisen metsäalan ulkopuolelta näkevät enemmän.  Jokaisen onnistuneesta askeleesta iloitaan ja kehitetään voimaa omiin ponnistuksiin.
Metsäpohjola on nostanut metsän luonnonvarana yhteisen ylpeyden aiheeksi. Metsäpohjolassa nautitaan metsäluonnon monimuotoisuudesta  ja metsiin perustuvia arvoketjuja kehitetään nollasummapelin sijaan  kasvua ja uusia ulottuvuuksia hakevina talouden ja hyvinvoinnin moottoreina.



http://www.metsakeskus.fi/pohjois-pohjanmaa
eeva-liisa.repo@metsakeskus.fi

Jukka Hillukkala

Jukka Hillukkala on Perhon kunnan
kunnanjohtaja

www.perho.com
jukka.hillukkala@perho.com

Tiina Harjunpää

Tiina Harjunpää toimii suunnittelijana
Keski-Pohjanmaan liitossa

Oma työni on vastata Keski-Pohjanmaalla vuosittaisesta TOTSU-prosessista ja sen toiminnan koordinoinnista yhteistyössä Keski-Pohjanmaan suunnittelutiimin kanssa.

Kehittämistyöni tulee keskittymään TOTSU-prosessin uudelleen arviointiin, sen kehittämistoimenpiteisiin, siten että se tulisi paremmin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja tuottaisi parhaan mahdollisen tuloksen: alueellisen kasvun ja kehittämistavoitteiden saavuttamisen. Toimenpiteiden runkona tulee olemaan TOTSU-seurantajärjestelmän kehittäminen.

www.keski-pohjanmaa.fi
tiina.harjunpaa@keski-pohjanmaa.fi









Claes Kruger

Claes Kruger on Oulun seudun kehittämispäällikkö

www.ouka.fi
claes.kruger@ouka.fi

Jukka Ylikarjula

Jukka Ylikarjula on Keski-Pohjanmaan
maakuntajohtaja

www.keski-pohjamaa.fi
jukka.ylikarjula@keski-pohjanmaa.fi

Ari Nurkkala

Ari Nurkkala on Hailuodon kunnanjohtaja



www.hailuoto.fi
ari.nurkkala@hailuoto.fi
Meripohjola Verstas - eväitä työhön ja uuteen arkeen




















Jukka Puoskari

Jukka Puoskari on Kalajoen kaupunginjohtaja

www.kalajoki.fi

jukka.puoskari@kalajoki.fi


















Arto Ahokumpu

Arto Ahokumpu on Metsähallituksen
aluejohtaja

www.metsa.fi
arto.ahokumpu@metsa.fi






















Pauli Harju

Pauli Harju on Pohjois-Pohjanmaan
maakuntajohtaja

www.pohjois-pohjanmaa.fi
pauli.harju@pohjois-pohjanmaa.fi






















Nina Niemi

Nina Niemi on Keski-Pohjanmaan yrittäjien
järjestöpäällikkö

www.yrittajat.fi/keskipohjanmaanyrittajat
nina.niemi@yrittajat.fi






















Ritva Lampela

Ritva Lampela on MSL:n aluekeskuksen
projektikoordinaattori

Maaseudun Tukihenkilöverkko  on ollut käynnissä nyt vuoden. Verkon tavoitteena on ollut tarjota maaseudun ihmisille tukea heidän elämänsä kriisitilanteisiin ja henkiseen jaksamiseen.  Verkko koostuu vapaaehtoisista koulutetuista tukihenkilöistä jotka tarjoavat keskustelu- ja kuuntelu apua puhelimitse, verkossa tai henkilökohtaisissa tapaamisissa.

Toiminnassa on mukana eri puolella Suomea, 305 koulutettua tukihenkilöä. Tukihenkilökoulutus pitää sisällään peruskoulutuksen, jonka jälkeen on mahdollisuus osallistua vuosittain järjestettävään jatkokoulutukseen.

Jatkokoulutuksen aiheet vaihtelevat vuosittain ja niiden suunnittelussa huomioidaan alueellisia tarpeita ja valtakunnallisesti aistittavia heikkoja signaaleja ja signaaleja avun tarpeista ja erilaisten ongelmien esiintymisestä. Yhteydenotot, joita vuoden 2011 aikana oli 2893 kpl, tilastoidaan yhteydenoton syyn perusteella.

Tilastoa analysoimalla saadaan tieto siitä, mitkä ovat tukea hakevien yhteydenoton syitä.  Hankkeen tulevia koulutuksia suunnitellessa huomioidaan tilastosta nousseet yhteydenoton syyt ja tukihenkilöille tarjotaan koulutuksien kautta työkaluja esiintyvien ongelmien kohtaamiseen. Maaseutu ja maailmamme elää jatkuvan muutoksen alla.  Ajan muutokset koskevat erityisesti syrjäseutujen ihmisten elää ja arkea. Tukihenkilöverkon kautta ihminen saa halutessaan tukea ja apua elämänsä kriisi tilanteissa. Tuen hakeminen on helppoa, koska avun tarvitsija voi esiintyä nimettömänä ja tukihenkilön voi hakea valtakunnallisesti mistä päin Suomea tahansa. Tukihenkilöt ovat tehneet vaitiolovelvollisuus sopimuksen ja työ on täysin luottamuksellista.

Hanketta johtaa ohjausryhmä joka koostuu kahdeksasta eri taustaorganisaatiosta. Hanketta vetää koordinaattori jonka tehtävänä on vastata hankkeen organisaatiosta ja toteuttamisesta. Hankkeen vetäjän tehtävänä on verkon kokonaisvaltainen toteuttaminen, kehittäminen ja koulutuksien suunnitteleminen sekä taloudesta huolehtiminen.

Hankeen johtamisessa huomioidaan yhteistyö taustaorganisaation edustajien ja kouluttajien kanssa. Organisaatiota kehitetään niin, että verkossa toimivat tukihenkilöt ja aluevastaavat tunnistavat omat oikeutensa ja velvollisuutensa vapaaehtoistyöntekijöinä. Hallinnoijan roolia tullaan selventämään suhteessa toimintaan ja toiminnan vetäjään eli koordinaattoriin. Ohjausryhmän rooli hankkeen hallinnoijana avataan ja selkiytetään. Tiedottamista ja viestintää lisätään laatimalla viestintästrategia. Koordinaattorin rooli verkon kokonaisvastuullisena työntekijänä avataan ja laaditaan hänelle selkeä toimenkuva.

Hankkeen toiminta, tarve ja toimenpiteet arvioidaan vuosittain ja niiden perusteella tehdään jatkosuunnitelma tietylle aikavälille.

”Maaseudun Tukihenkilöverkko – tukea ihmiseltä ihmiselle. Rinnalla kulkija eri elämän kriisitilanteissa.”

www.msl.fi
ritva.lampela@msl.fi


Sirpa Nevanperä

Sirpa Nevanperä on Ylivieskan seutukunnan
kehitysinsinööri

www.ysk.fi

sirpa.nevanpera@ysk.fi

Kirsti Oulasmaa

Kirsti Oulasmaa on Rieska Lieder Ry:n
toiminnanjohtaja

http://www.rieskaleader.fi/
kirsti.oulasmaa@rieskaleader.fi






















Matti Muhos

Matti Muhos on Oulun yliopiston
tutkimusjohtaja

http://www.oulu.fi/yliopisto/
matti.muhos@oulu.fi






















Harri Lundell

Harri Lundell on Keski-Pohjanmaan
koulutusyhtymän kehityspäällikkö

www.kpedu.fi
harri.lundell@kpedu.fi






















Jonne Sandberg

Jonne Sandberg on Kokkolan seudun kehitys Oy:n
toimitusjohtaja

www.kosek.fi
jonne.sandberg@kosek.fi






















Liisa Veiskola

Liisa Veiskola on Vetelin kunnanjohtaja

www.veteli.fi
liisa.veiskola@veteli.fi






















Sari Matinheikki

Sari Matinheikki on Oulun kaupungin kehittämispäällikkö.

www.ouka.fi
sari.matinheikki@ouka.fi