Nuoret, uusi työ ja mahdollistava johtaminen

Oulun yliopiston tutkimusprofessori,
FT Erkki Alasaarela

"Nuorissa pitäisi kasvattaa kykyjä ja ominaisuuksia, jotka koituvat kansakunnan onneksi. Mutta se ei saa merkitä yksilöllisyyden tuhoamista, sitä, että yksilöstä tulee vain työmuurahainen tai meille hunajaa tuottava mehiläinen… Sisäistä motivaatiota pitäisi ravita kaikin keinoin. Pahinta koulutuksessa on pelkoon, väkivaltaan ja keinotekoiseen auktoriteettiin turvautuminen. Sellainen tuhoaa oppilaissa itseluottamuksen ja aitouden, tuottaa vain alistuvia alamaisia.” (Albert Einstein)
Suomalaisen työelämän suurimpana haasteena ovat olleet jäykät rakenteet ja teollisen ajan työkulttuuri. Ihmisten vahvuudet ja potentiaali pitää saada käyttöön. Kaikki hyötyvät kun monimuotoisuus, joustavuus ja ihmisten liikkuminen yli työelämän totuttujen rajojen lisääntyy. Työelämässä ei enää edetä suoraviivaisesti koulusta työn kautta eläkkeelle. Uusi työ on monimuotoista, polveilevaa ja reittiä saatetaan vaihtaa montakin kertaa. Siksi tarvitaan yrittäjämäistä asennetta ja uskallusta ottaa myös riskejä. (sitra.fi/uusi-tyo)
X-sukupolvi (1960-80 syntyneet) tavoittelee vakituista työsuhdetta, uutta Y-sukupolvea (1980-2000) motivoi rahan sijaan elämänlaatu ja vapaa-aika. Tämä sukupolvi haluaa, että työssäkin on oltava kivaa, sillä on merkitystä oman minän rakentamiselle. Työtä halutaan tehdä eri tavoin kuin aikaisemmin; perinteiset työn tekemisen sekä johtamisen mallit eivät toimi uuden sukupolven kanssa. Johtajuus pitää ansaita ja hierarkiat kyseenalaistetaan. (ks. Anja Kulovesi-Leinon ja Karl-Erik Michelsenin blogit).
Uudesta työstä ja johtamisesta on kirjoitettu paljon. Tänä vuonna julkaistujen kirjojen nimet kertovat uusista painotuksista:
-Työtä rakkaudella. Ikkunoita työn tulevaisuuteen. (Anja Kulovesi-Leino 2012)
-Lupa toimia eri tavalla (Anssi Tuulenmäki 2012)
-Mielekäs työ – uuden ajan uraopas (Maria Carlsson, Kati Järvinen 2012)
-Mielen johtaminen organisaatiossa (Helena Åhman 2012)
-Kaikkien aivot käyttöön (Sirkku Heinonen, Rea Klingberg, Päivi Pentti 2012)
Johtamisessa tarvitaan työn ja työtekijöiden muuttumisen vuoksi uutta toimintakulttuuria. Meripohjolan valinta on avoin ja mahdollistava johtaminen. Se on oikea valinta. Siihen liittyy uudenlainen tapa ajatella ja lupa tehdä asiat toisin.
Mahdollistavasta johtajuudesta on em. kirjoissa paljon asiaa. Esimiehen on tärkeää tunnistaa oma johtamistapansa ja kehittää johtamistaan tästä ponnistaen. Johtajuus on yhdessä tekemistä, jossa niin johtaja kuin johdettava ovat vuorovaikutuksessa. Mahdollistavassa johtamisessa esimies antaa tilaa luovuudelle ja mahdollistaa vastuun ottamisen myös muille. Kun kaikki ottavat vastuuta, yhdessä tekeminen onnistuu. Siitä kumpuaa työn innostavuus. Kaikki löytävät paikkansa työssä ja näkevät kokonaisuuden. Tämän oivalsi jo Aristoteles 2300 vuotta sitten: ”…kukaan ei ratkaise yksin, vaan kokonaisuus ratkaisee.”
Albert Einsteinin suhteellisuudentaju on edelleen lyömätön. Annan hänelle viimeiset sanat (teoksesta Ideas and Opinions 1954): ”Meidän on varottava saarnaamasta nuorille menestymistä elämän tarkoituksena. Jokainen saa muilta ihmisiltä paljon enemmän kuin pystyy näille antamaan. Ihmisen arvokkuus mitataan parhaiten sillä, mitä hän antaa muille, ei sillä, mitä hän itselleen saa… Tärkein ja arvokkain opiskelun ja työnteon motiivi on rakkaus omaan alaansa. Tärkeimmälle sijalle kasvatuksessa tulisi aina asettaa ihmisen kyky ajatella itsenäisesti… Onnellisen elämän edellytyksiin kuuluu yhteisöllisyys ja suhteellisuudentaju, kyky rajoittaa halujaan ja tarpeitaan.”

FT Erkki Alasaarela toimii tutkimusprofessorina Oulun Yliopiston Thule-insituutissa sekä prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla